Mitä varhemmin tunnistetaan lasten ja nuorten huolet ja pahoinvointi, sitä nopeammin niihin voidaan puuttua, ja lapsella ja nuorella on paremmat mahdollisuudet toipua niistä. Kuopion kaupungin kouluterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon yhteistyö tukee menestyksekkäästi tavoitetta.

Kuvitellaan mahdollinen tilanne koulumaailmasta: Koulun terveydenhoitaja huomaa, että nuori hakee usein särkylääkettä päänsärkyyn ja hänellä on usein huono olo koulussa. Suun terveydenhuollon omahoidon vastaanotolla nähdään, että saman nuoren suunterveys ei ole hyvällä tolalla. Koulun ja suun terveydenhuollon työntekijät pohtivat tahoillaan, miksi, ja miten nuorta voisi auttaa.

Vuosi sitten Kuopion kaupunki otti käyttöön uudenlaisen työtavan alle 18-vuotiaiden koululaisten ja opiskelijoiden huolien tunnistamiseen ja puheeksiottoon. Uuden työtavan mukaan esimerkkimme työntekijät alkaisivatkin selvittää yhdessä nuoren tilannetta.

-He järjestäisivät tapaamisen, johon kutsuttaisiin myös nuori itse vanhempineen. Yhdessä keskustellen etsittäisiin syytä nuoren huoleen ja mietittäisiin keinoja tilanteen korjaamiseksi, kertoo kouluterveydenhuollon ts. palveluesimies Maiju Tirri.

Yhteiset asiakkaat molemmilla

-Kuopiossa huomattiin, että koulussa ja suun terveydenhuollossa asiakkaat ovat yhteiset. Ja usein, jos asiakkaalla havaitaan ongelmia yhdessä paikassa, ne tulevat esiin toisessakin, kertovat Maiju Tirri ja terveydenhoitaja ja tiimivastaava Merja Jumpponen.

 -Suun terveydenhuolto on mukana yhteistyössä omahoidon vastaanotollaan, koska monet fyysiset, sosiaaliset sekä henkiset ongelmat saattavat heijastua myös hampaiden ja suun terveyteen, suun terveydenhuollon palveluesimies Katariina Savolainen toteaa.

Omahoidon vastaanoton asiakkaat ovat alle 18-vuotiaita, ja sinne tullaan ammattilaisen, terveydenhoitajan tai suun terveydenhuollon ammattilaisen, lähettämänä. Vastaanotolla työskentelevät hammashoitaja ja suuhygienisti työparina. He neuvovat asiakasta ennaltaehkäisevässä suun terveydenhoidossa.

Asiakas saa kerralla monen toimijan tuen

Toimijoiden yhteistyöprosessin käynnistää se, joka ensiksi huomaa lapsen tai nuoren tilanteen, tai huoli tulee esille toimijoiden yhteisissä, säännöllisissä kokoontumisissa. Huolen tunnistamisen jälkeen ryhmä kartoittaa olemassa olevat tukitoimet, ja niitä tehostetaan tai tuen tarvetta määritetään asiakkaan kanssa.

Keskeistä on, että nuorta ja perhettä ei jätetä yksin, eikä heitä pompoteta palvelusta toiseen, vaan he saavat kerralla monen toimijan tuen. Heidät myös tarvittaessa ohjataan saattaen eteenpäin. Asiakkaalle tulee tunne, että kaikki työskentelevät hänen hyväkseen.

Yhteistyössä ovat mukana myös neuvolat ja tarvittaessa lastensuojelun avohuollon perhepalvelut.

Lasten, nuorten ja perheiden huolenaiheita pyritään puheeksioton rinnalla tunnistamaan myös 3X10D-elämänlaatukyselyllä, jota on testattu Kuopion kouluterveydenhuollossa oppilaiden ja heidän vanhempiensa kanssa. Kyselyä ovat testanneet toisen, kuudennen ja yhdeksännen luokan oppilaat ja heidän vanhempansa. Kyselylomake on todettu hyväksi elämäntilanteen puheeksioton välineeksi etenkin yhdeksäsluokkalaisten terveystarkastuksissa.

Kouluterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon voimavarojen yhdistäminen tehostaa asiakkaan palvelemista, mutta myös säästää toimijoiden työtä ja aikaa.