Minna rakasti Kuopiota

Teksti: Anja Hiltunen // Kuvat: Kuopion kulttuurihistoriallinen museo

Minna Canthista nousee mieleen Victor Barsokevitschin ottama valokuva, jossa 50-vuotias Canth poseeraa mustassa asussa leskenmyssy päässään. Meille on muodostunut valokuvien perusteella Minna Canthista ankarahko mielikuva. Kuopion Korttelimuseon marraskuuhun jatkuva näyttely näyttää hänestä pehmeämmän puolen.

Minna Canthin 175-vuotisjuhlavuoden päänäyttely Kuopiossa on Korttelimuseon Minna Canthin Kuopio –näyttely. Näyttely kertoo Canthin lähellä eläneistä ihmisistä ja hänelle tärkeistä paikoista Kuopiossa.

Kuopion kulttuurihistoriallisen museon intendentti Helka Väisänen kertoo näyttelyn taustoista.

-Korttelimuseo on jo vuosikymmenet pitänyt Minna Canthia esillä. Meillä on merkittävä osa hänen jäämistöstään ja tietysti Minnan salonki. Canth tunnetaan kirjailijana, yhteiskunnallisena vaikuttajana ja yrittäjänä. Mutta näin juhlavuonna halusimme esitellä Canthista ja hänen Kuopiostaan henkilökohtaisemman puolen.

Näyttelyn pääasiallisena lähteenä on käytetty Canthin kirjeitä vuodesta 1880 aina hänen kuolemaansa saakka vuonna 1897. Hänen kirjoittamiaan yksityiskirjeitä on säilynyt yli 500. Esillä on lisäksi Canthille ja hänen perheelleen kuuluneita esineitä. Ihmisiä ja kaupunkia kuvataan myös valokuvien kautta samoilta ajoilta.

Minna Canthilta on jäänyt elämään paljon lausumia. Niitä ja muita tekstejä on esillä näyttelyssä. Ne kuvaavat sitä, millaista oli olla Kuopiossa, ja mitä Canth ajatteli itsestään ja läheisistään. Olihan hän mukana monessa!

Kirjeissä välittyi kodin arki

Kirjeenvaihdon kautta Canthin lähellä eläneet ihmiset, muun muassa hänen seitsemän lastaan ja vanhempansa saavat myös äänensä kuuluviin näyttelyssä.

– Canth kirjoittaa kirjeissään paljon lapsistaan. Elli-tytär opiskeli Zürichin yliopistossa, ja hänelle Minna-äiti kirjoitti tapahtumista ja sattumuksista kotioloissa. Hän joutui kirjoittamaan vaikeistakin asioista, sillä Canthin Ulrika-äiti kuoli Kanttilassa 1893, Väisänen kertoo.

Sekatavarakauppaa pitänyt veli Gustaf Vilhelm aiheutti elämäntavallaan paljon huolta sisarelleen. Minna Canth maksoi muun muassa veljensä velkoja, ja otti lopulta vastuun myös sekatavarakaupasta. Näitä huoliaan Canth kertoo kirjeissään.

Minna Canth oli pitkään sairaalloinen. Hän pelkäsi vointinsa puolesta ja kirjoitti siitä.

-Hänellähän oli lukuisia sydänkohtauksia, ja sellaiseen hän mahdollisesti myös kuoli vain 53-vuotiaana.

Kuopio näyttäytyy hyvässä ja pahassa

Minna Canth rakasti Kuopiota, ja mieleisiä paikkoja olivat muun muassa Puijo, Tuomiokirkko ja Väinölänniemi. Canth liikkui paljon kaupungissa ja sen ympäristössä. Perheellä käytiin Myhkyrin saaressa, ja Puijolle Canth teki kävelyretkiä. Näitä paikkoja hän kuvailee kirjeissään.

Kuopio oli niin rakas, että Canth ei mielellään poistunut täältä. ”Kun lähden Kuopiosta, tuntuu kuin jotain lähtee minusta, vähenee”, hän kirjoitti.

Mutta Kuopio ei aina ollut myötämielinen Minna Canthille.

-Täällä oli paljon vastustusta häntä kohtaan. Myös valtakunnan tasolla häntä lyötiin kovaa. Muun muassa hänen näytelmänsä saivat osakseen rankkaa kritiikkiä. Kirjeissään Minna Canth kertoo, kuinka mielen vetää matalaksi ja satuttaa tällainen kohtelu. Mutta pohjamudissa möyrittyään hän kirjoitti entistä kärjekkäämmin.

-Minna Canthin ajattelun vapaus oli harvinaista, kun ajattelee sitä maailmanaikaa ja Kuopiota. Kuopiossa asui 1880-luvun lopussa lähes 7.000 henkilöä. 1890-luvun loppuun mennessä asukasluku oli kasvanut lähes 9.000 henkilöön.

Canth seurasi politiikkaa, puhui naisen ja miehen tasa-arvon puolesta ja haki myös yhteiskuntaluokkien tasa-arvoa. Hän toi ajatuksiaan esille muun muassa kuuluisassa salongissaan. Kaupungissa oli myös toinen, Elisabeth Järnefeltin salonki. Siellä ilmapiiri oli elitistinen, kun Minna Canthin salongissa ilmapiiri oli avoimempi. Canth oli kiinnostunut kaikesta uudesta ja hän oli tekemisissä esimerkiksi nuorten kanssa.

Näytteillä uutta esineistöä

Helka Väisänen kertoo, että korttelimuseon näyttely esittelee tutuhkon kuvaston lisäksi kaksi uutta Canthiin liittyvää esinettä. Toinen on yksityiseltä lahjoittajalta saatu, alun perin Minna Canthille kuulunut rintakoru, joka on kulkenut lahjoittajan suvussa.

-On harvinaista, että museo saa tällaisia lahjoituksia.

-Toinen esine on punottu vaatearkku, joka löytyi yllättäen Kuopion kaupunginteatterista, kun etsimme rekvisiittaa näyttelyyn. Ensin uskoimme sen kuuluneen Minna Canthille siinä olevan W.Canth-nimen vuoksi. Ajattelimme sen tulevan hänen toisesta nimestään Wilhelminasta. Mutta todennäköisesti arkku onkin kuulunut hänen miniälleen Wendela Canthille.

Lapset pääsevät kurkistamaan Minna Canthin maailmaan korttelimuseoon rakennetussa lankakaupassa. Siellä voi leikkiä kaupanmyyjää Canthin aikaisissa roolivaatteissa.