Suomessa on ainoalaatuinen vapaan sivistystyön verkosto, josta monissa sivistyneinä itseään pitävissä maissa voi vain haaveilla. Kansalaisopistoilla on keskeinen rooli tässä verkostossa.

Ensimmäiset kansalaisopistot olivat työväen itsensä perustamia ns. työväenopistoja, yksityisiä oppilaitoksia, joiden tarkoitus oli kohottaa väestön yleistä sivistystasoa ja siten mahdollistaa yhteiskunnallinen eteneminen. Nykyisin kansalaisopistot ovat kaikille avoimia oppilaitoksia, joissa ei ole tutkintovaateita, vaan joissa voi oppia uusia tietoja ja taitoja elinikäiseen oppiseen perustuen. Tarjontaan kuuluu taide- ja taitoaineita, kieli- ja kirjallisuuskursseja, kotitaloutta, liikuntaa, tietotekniikkaa sekä yhteiskunnallisia aineita.

Nykyisin kansalaisopistoja on lähes jokaisessa kunnassa ja ne ovat yleensä kunnan ylläpitämiä ja valtion tukemia sivistyksen kehtoja aikuiselle väestölle. Tämän lisäksi monet opistot antavat myös taiteen perusopetusta lapsille ja nuorille.

Yhteiskunnan tuki kansalaisopistoille on perusteltua. Kansalaisopistossa opiskelun on todettu lisäävän asukkaiden hyvinvointia vahvistamalla yksilön identiteettiä, kuten omien vahvuuksien tunnistamista ja kehittämistä. Lisäksi opiskelu vahvistaa yhteisön sosiaalista pääomaa, koska kursseilla saadaan uusia ystäviä ja tuttavia yhteisten harrastusten myötä. Tämä on myös sujuva reitti vapaaehtoistyöhön ja vertaisvalmennukseen. Opinnoissa aktiiviset ovat usein myös järjestötyön kantavia hahmoja.

Myös yksilön kulttuurinen ja osaamispääomaa kohoaa arkea rikastuttavien uusien tiejoen ja taitojen myötä. Näitä taitoja voi hyödyntää myös työelämässä ja oman työuran kehittämisessä. Lisäksi nämä valmiudet elinikäisessä oppimisessa lisäävät työelämän jälkeistä hyvinvointia, koska rakkaaseen harrastukseen voi silloin käyttää enemmän aikaa. Tutun harrastajajoukon tuella on helpompaa siirtyä eläkkeelle.

Kaikella tällä on selviä positiivisia vaikutuksia sekä yksilön että yhteisön fyysiseen ja henkiseen terveyteen. Tällä on selkeää taloudellista hyötyä yhteiskunnalle, koska kansalaisopistojen tuottama hyvinvointi lisää myös työhyvinvointia ja vähentää työelämässä olevien sairauspoissaoloja. Myös terveydenhoidon kulut vähenevät, kun ihmiset pitävät itsestään ja toisistaan hyvää huolta uusien taitojen ja harrastusten avulla.

Kuopion kansalaisopisto on yksi maamme suurimmista opistoista, joka tuottaa palveluita myös naapurikunnille. Kansalaisopisto on keskeisessä roolissa, kun valmistaudutaan edessä olevien yhteiskunnallisten haasteiden selättämiseen.

Tarvitsemme kansalaisopistojen tuottamaa väestön kokonaisvaltaista hyvinvointia, joka tukee jaksamista, mielenterveyttä ja vähentää yksinäisyyttä. Tämä on ikääntyvän ja monimuotoistuvan väestön hyvinvoinnille entistäkin tärkeämpää. Tulevaisuuden yhteiskunnassa tarvitsemme myös uusia kansalaistaitoja, jotta voimme sen täysivaltaisina jäseninä osallistua ja vaikuttaa meitä koskeviin päätöksiin. Ekologisen, kestävän kehityksen mukaisen yhteiskunnan rakentaminen on yhteinen asia.

Kansalaisopistoilla on myös erityinen tehtävä saattaa maahan muuttava väestö osalliseksi maamme kulttuuriperinnöstä ja oppimaan kielen. Tämän lisäksi kansalaisopistot tekevät maahanmuuttajien kulttuuria tunnetuksi rikastuttamaan omamme. Tässä kansalaisopistot ovat ainoalaatuisen mahdollisuuden keskiössä, joka tulee tiedostaa nykyistä paremmin. Tulevaisuuden haasteena on myös tehdä kansalaisopistossa opittujen taitojen tunnistaminen ja tunnustaminen mahdollisissa tutkintoon valmistavissa oppilaitoksissa ja työelämässä.

Kansalaisopistot ovat suomalaisen vapaasta sivistystahdosta syntyneitä oppilaitoksia, joilla on ollut keskeinen rooli maamme sivistyshistoriassa ja jolla on vähintään yhtä tärkeä rooli myös tulevaisuuden Suomea rakennettaessa.

Pekka Vähäkangas, apulaiskaupunginjohtaja, Kuopion kaupunki