Uudistunut Kuopion museo jatkaa historiallisten italialaisten näyttelyiden teemalla: syksyllä maailman ensi-iltansa saa näyttely Julius Caesarista. Sen on tuottanut italialainen Expona, mutta näyttelyn suunnittelu ja toteuttaminen on vaatinut mittavia ponnistuksia myös Kuopion kulttuurihistorialliselta museolta.

Kuopion kulttuurihistoriallisen museon johtaja Helka Väisänen ei muista oman uransa ajalta, että näillä leveyspiireillä olisi koskaan aiemmin ollut vastaavaa roomalaisajan esineistön kokonaisuutta esillä kuin Julius Caesar -näyttelyssä tulee syksyllä olemaan Kuopion museolla. Ainutlaatuista on myös se, että näyttelyn maailman ensi-ilta saatiin juuri Suomeen ja Kuopioon. Se ei ollut sattumaa vaan pitkällisten neuvottelujen tulos.

– Aloitimme kansainvälisen näyttelyaiheen hakemisen vuoden 2020 lopulla keskustelemalla tarjonnasta useiden ulkomaisten näyttelytuottajien kanssa. Neuvotteluiden keskiössä oli hinnan lisäksi näyttelyn laatu ja alkuperäisesineistön määrä. Lopulta päädyimme monia eri asiakasryhmiä kiinnostavaan Julius Caesar -näyttelyyn, jonka tuottaa italialainen Expona. Ennen lopullista sopimuksen tekoa jouduimme tietysti varmistamaan tämän vuoden rahoituksen, Väisänen kertoo.

Hän harmittelee, että museo ei voi koskaan olla varma tulevien vuosien rahoituspohjasta, koska se elää vuosibudjetin mukaan. Tilanne on erityisen haastava nykyisen maailmantilanteen takia, kun kustannukset ovat nousseet koronan ja Ukrainan sodan vuoksi. Ne aiheuttavat myös toimitusongelmia, joka vaikeuttaa työn ennakointia entisestään.

Näyttelyn toteuttaminen vaatii valtavan joukon asiantuntijoita

Näyttelyssä tullaan näkemään poikkeuksellisen suuri roomalaisajan esineistö, joka koostuu muun muassa koruista, taiteesta ja aidoista roomalaissotilaan varusteista. Niiden ympärille Kuopion kulttuurihistoriallinen museo rakentaa pedagogisen kokonaisuuden suomenkielisine aineistoineen ja luentosarjoineen. Museo tarvitsee työhön valtavan joukon asiantuntijoita, kuten arkkitehtejä, arkeologeja sekä modernin näyttelytekniikan taitajia. Väisäsen mukaan tämä kaikki tarkoittaa rahaa. Hän muistuttaa, että jos Kuopiossa halutaan tarjota tämän tasoisia näyttelyitä, se tarkoittaa taloudellista panostamista niin resursseihin kuin näyttelyirtaimistoonkin, kuten vitriineihin.

– Pitää myös muistaa, että työ ei lopu siihen, kun näyttely on toteutettu vaan toiminnalla pitää olla jatkuvuutta. Näyttelyn aikana on oltava jo seuraava aihe ja sen valmistelu meneillään. Olen iloinen siitä, että Kuopion kaupunki on satsannut rahallisesti uuteen museorakennukseen. Se on taannut, että rakennus on läpäissyt kansainvälisen tason standardit, kuten turvallisuusselvitykset ja esineistön lainaehdot. Jos talo olisi ollut heikommin suunniteltu, emme olisi saaneet lainoja tai ainakin se olisi ollut vaikeampaa.

Italialainen esineistö tulee Kuopioon Italian valtion luvalla. Sen lisäksi näyttelyssä nähdään Suomen Museoviraston lainaamaa roomalaisajan esineistöä, jota Kuopion kulttuurihistoriallinen museo on kartoittanut omien asiantuntijoidensa ja tutkijoidensa kanssa ja Museovirasto konservoinut konservaattoreidensa kanssa.Esineistö on haurasta ja hankalasti kuljetettavaa, joten sille on otettu kattavat näyttely- ja kuljetusvakuutukset.

–  Museovieras ei välttämättä tule ajatelleeksi, miten harvinaislaatuista on saada aitoa roomalaiskauden esineistöä Kuopioon esille kuudeksi kuukaudeksi, Väisänen arvioi.

Uusi näyttelytekniikka mahdollistaa modernin näyttelyn syntymisen

Kuopion museon toimintaperiaate on tuottaa mahdollisimman objektiivista ja tutkittua tietoa. Prosessi on hidas – sitä ei tehdä viikossa eikä kuukaudessakaan. Lyhyen tiivistelmän, jonka asiakas lukee, on oltava perusteltu ja riittävän ymmärrettävä. Lisäksi esitetyn tiedon tulee puhutella monia eri asiakasryhmiä.

Uusi näyttelytekniikka mahdollistaa omalta osaltaan modernin näyttelyn syntymisen. Julius Caesar -näyttelyssä käytetään projisointeja hyväksi. Niiden ja alkuperäisesineistön avulla kerrotaan millainen roomalainen yhteiskunta, taide ja armeija olivat Caesarin elinaikana. Yksi iso teema on Caesarin murha ja sen vaikutukset jälkimaailmalle.

Väisänen toivoo, että Kuopion kulttuurihistoriallinen museo pystyy jatkossa panostamaan entistä paremmin tiedotukseen ja markkinointiin, jotta näyttelyille riittää kävijöitä ja museo pystyy lisäämään vaikuttavuuttaan. Rahoituspohjan varmistamiseen tarvitaan Väisäsen mukaan valtava määrä kävijöitä.

– Haluamme näyttää, että pystymme tällaisiin kansainvälisiin näyttelyihin ja että meillä on tilat, joissa voimme niitä esittää. Se kuitenkin vaatii kehittämistä, suunnittelua ja organisointia.

Kuopion kulttuurihistoriallinen museo pyrkii pitkäjänteiselle toiminnallaan luomaan uusia asiakkuuksia ja yhteistyömuotoja. Se tekee yhteistyötä alueen muiden museoiden kanssa ja toivoo vuorovaikutuksellisuutta, kuten toiveita näyttelyistä, myös kävijöiltään ja alueen asukkailta. Museon tavoite on herätellä kysymyksiä ja antaa elämyksiä mahdollisimman monille eri kohderyhmille.

Teksti: Minna Akiola