Perhehoitajuus tai sijaisperhetoiminta on osa lastensuojelutoimintaa. Perhehoidossa lapsi sijoitetaan toiseen perheeseen, kun omien vanhempien voimavarat eivät enää syystä tai toisesta riitä hänestä huolehtimiseen.

Perhehoitajat ovat tavallisia perheitä, joilla on halua ja kiinnostusta toimia sijaisperheenä, sekä antaa aikaa ja rakkautta myös sijoitetulle lapselle.

– Mukaan lähtemiseen ei tarvita ammatillista koulutusta tai erityisosaamista, riittää että oma elämän hallinta on kunnossa. Me järjestämme halukkaille valmennuksen ja tarvittavan tuen, kertovat Tukiperhetoiminnasta vastaava sosiaaliohjaaja Merja Karppinen ja johtava sosiaalityöntekijä Erja Koponen Kuopion kaupungilta.

– Valmennuksessa käydään hyvin tarkasti läpi, mitä perhehoito on, mihin se velvoittaa ja mitä se käytännössä tarkoittaa, Karppinen täsmentää.

Sijaisperheessä jokaisella lapsella on tilaa olla oma itsensä (kuvituskuva).

Lapsen etu ratkaisee

Sijoituspäätökset tehdään aina lapsen etu edellä, joten sopivaa perhettä etsittäessä pitää miettiä sekä perheen kokoonpanoa että asumismuotoa ja kaikkien perheenjäsenten sitoutumista.

– On tärkeää, että kaikki perheenjäsenet hyväksyvät uuden lapsen, se ei voi olla yhden perheenjäsenen päätös. Meidän näkökulmamme on, että lapselle etsitään perhe, ei perheelle lasta, Koponen painottaa.

Suomessa laki ei tunne pysyvää sijoitusta, vaan lapsella on aina oikeus omiin vanhempiinsa ja perheyhteyteen. Jos perhehoitoperusteet lakkaavat, voidaan sijoitus myös purkaa.

– Lapseen pitää myös voida sitoutua, mahdollisesti aina sinne hänen täysikäisyyteensä asti, mutta myös olla valmis siihen, että lapsi palaa omaan perheeseensä, Koponen muistuttaa.

Perhehoitajia tarvitaan lisää

Kuopiossa on tällä hetkellä vajaa 200 sijaisperhettä, mutta lisää tarvitaan jatkuvasti.

– Paikat täyttyvät nopeasti, koska samaan perheeseen ei useimmiten voi sijoittaa montaa lasta kerralla. Tällä hetkellä valmennuksessa on viisi perhettä, Erja Koponen kertoo.

– Ja kaikki valmennettavat eivät välttämättä ole heti valmiita ottamaan sijoitettavaa lasta. Ennakkovalmennuksen tarkoituksena onkin antaa perheille tietoa ja harkinta-aikaa, Merja Karppinen lisää.

Seuraava ennakkovalmennusalkaa syyskuussa ja sille voivat osallistua kaikki sijaisperheenä toimimisesta kiinnostuneet. Ennen valmennusta selvitetään mahdolliset ehdottomat esteet toiminnalle, mm. rikostausta, mielenterveys- ja päihdeongelmat tai oma aktiivinen asiakkuus sosiaalipalveluissa.

– Kurssi antaa todella kattavasti tietoa perhehoidosta, eikä se velvoita mihinkään. Valmennus antaa aikaa ja mahdollisuuksia miettiä omia valmiuksia perhehoitoon monelta kantilta, ja siitä saa myös vetäytyä, Karppinen muistuttaa.

Usein sijaisperheisiin kuuluu myös perheen omia biologisia lapsia (kuvituskuva).

Kokemuksia perhehoitajuudesta

Millaista sitten on sijaisperheen arki? Siitä osaavat kertoa Laura ja Esa, joiden uusperheeseen kuuluu yhteisen ja omien biologisten lasten lisäksi myös sijoitettuja lapsia. Sijaisvanhempina he ovat toimineet jo kymmenen vuoden ajan.

–Alun perin kimmoke löytyi siitä, kun lähipiiriimme kuuluva lapsi sijoitettiin laitokseen, ja aloimme selvittää hänelle perhehoidon mahdollisuutta. Lapsi pääsi onneksi palamaan äitinsä luokse, mutta me päätimme jatkaa valmennuksessa, Laura kertoo.

–Aluksi toimimme tukiperheenä ja lomitimme toista perhettä, kunnes ilmoitimme halukkuutemme perhehoitoon ryhtymiseen. Pian sen jälkeen saimme luoksemme ensimmäisen lapsemme.

Perhehoitajuus on sitoumus, johon kuuluu epävarmuutta, mutta myös rakkautta (kuvituskuva).

Joustoa ja sopeutumista

Nyt lapsia on Esan ja Lauran luona useampia, mutta vaikka arki on välillä kiireistä, ovat he onnellisia laajasta perheestään.

– Perhehoitajuus on pitkä sitoumus, johon kuuluu kiirettä, haasteita ja epävarmuutta, mutta ennen kaikkea rakkautta ja kiitollisuutta.

– Suurin epävarmuustekijä on tietenkin sijoituksen kesto, ja myös lasten sopeutuminen perheeseen voi viedä aikaa. Toisaalta kukaan ei tavallisessakaan perhearjessa voi ennustaa tulevaisuutta, joten näihin on vain sopeuduttava. Sijaisperhetoiminta onkin ehkä opettanut elämään hetkessä, Laura pohtii.

Perhehoitotoimintaa harkitseville Laura ja Esa suosittelevat joustavaa asennetta.

– Kyky joustaa ja sopeutua ovat tärkeitä, jos niitä löytyy, on elämä helpompaa, mutta toisaalta perhehoitajuus antaa myös loistavan mahdollisuuden harjoitella niitä, he lopettavat.

Seuraava ennakkovalmennus Kuopiossa 10.9.2022 alkaen. Valmennuksen kesto n. 4–6 kk. Ilmoittautumiset ja lisätietoa: Merja Karppinen, merja.karppinen@kuopio.fi

Teksti:  Mikko Jaakkola, KMG Turku