Kuopion museon ja pääkirjaston yhdistävän Tiedon ja tarinoiden korttelin rakentaminen etenee suunnitellusti. Valmistuessaan keväällä 2021 tämä ainutlaatuinen kokonaisuus tarjoaa tilan ihmisten kohtaamisille ja luo samalla elämyksiä tiedon ja tarinoiden avulla. 

Tiedon ja tarinoiden korttelin tavoitteena on avartaa kävijöiden maailmaa ja antaa mahdollisuus ihmetellä enemmän. Samalla se rakentaa Kuopion kaupunkia hyvän elämän pääkaupunkina, missä hyvinvointi on kaikkien saatavilla. Tämä on otettu huomioon tekemällä monista museon ja pääkirjaston palveluista aiempaa helpommin saavutettavia. Lisäksi tapahtumien sisällöt monipuolistuvat yhdistäen luontoa, kulttuurihistoriaa ja kirjaston sisältöjä. 

Museo, pääkirjasto ja niiden lisäksi tuleva iso aulatila kahvilapalveluineen mahdollistavat toimivat tilat kohdata ihmisiä ja viettää aikaa yhdessä ja erikseen. 

– Tilassa on potentiaalia vaikka mihin. Viemme paraikaa yhdessä museon henkilökunnan kanssa eteenpäin toimintamallia tehdä aulasta elävä ja muuntautumiskykyinen tila, joka säilyttää kokonaisuuden ydinajatuksen haastaa asiakkaiden maailmojen rajat, palvelumuotoilija Kirsi Miettinen sanoo.

Kuopiolaisten näköinen kortteli

Tiedon ja tarinoiden korttelista tulee kaikkien kuopiolaisten oma paikka. Se tarjoaa paikan yhteiselle ajattelulle, kohtaamisille, toiminnalle, oppimiselle ja muistille.   

– Museon ja pääkirjaston harvalukuisin kävijäryhmä ovat olleet nuoret. Helsingin uusi keskustakirjasto Oodi kuitenkin osoitti, että jos osaamme vastata nuorten tarpeisiin, myös he ovat yhtä lailla potentiaalinen asiakasryhmä kuin muutkin. 

Kansalaistorilla sijaitsevan, kaikkien kaupunkilaisten omaksi tilaksi suunnitellun Oodin teettämässä kyselyssä paljastui, että nuoret arvostavat peruspalvelujen lisäksi kirjaston oheistekemistä, kuten mahdollisuutta vain olla tai vaikka 3D-tulostaa.  

– Samaa ajatusta etsimme myös Kuopion Tiedon ja tarinoiden korttelille.  Sydäntäni lähellä olevan yhteissuunnittelun kautta osallistamme kuopiolaisia nuoria miettimään, kuinka tila voisi heitä palvella parhaiten. 

Miettisen mukaan työskentelytapa on nerokas, sillä tällä tavalla työskentelemällä on tullut esiin usein sellaisia ratkaisuja, mitä ei itse ole osannut nähdä.

– Julkiset palvelut täytyy suunnitella käyttäjäkeskeisesti, sillä muuten kansalaiset eivät niitä käytä. Palvelumuotoilu on arkea helpottavaa tekemistä.

Menneisyys ja tulevaisuus kohtaavat Kantissa

Parhaimmillaan Tiedon ja tarinoiden kortteli tarjoaa tilan paitsi kohtaamisille myös puitteet luoda tarinoita. Samalla kun kortteli saa kävijänsä oivaltamaan uutta, se vaalii myös mennyttä auttaen kävijöitään tuntemaan juuriaan ja ympäristöään. Ajatus vastaa käsitykseen siitä, että tuntemalla menneisyyden voi ymmärtää tulevaisuuden. Tiedon ja tarinoiden kortteli kutsuukin kaikki haastamaan maailmansa rajat ja ottamaan osaa keskusteluun. Ääneen sanottu, jaettu ajatus synnyttää usein uusia oivalluksia ja antoisia keskusteluja.

– Tiedon ja tarinoiden kortteli on ainutlaatuinen löytämisen, oppimisen ja olemisen paikka kaupungin ydinkeskustassa. Palvelumuotoilun tavoitteena on ruokkia eniten kiinnostaa kaikki -sloganin mukaisesti ihmisten uteliaisuutta aivan ensi hetkestä lähtien, jotta he saisivat kokea ahaa-elämyksiä.

Mahdollistaakseen onnistuneen käyttäjäkokemuksen Miettinen sulautuu käyttäjän rooliin ja havainnoi tarpeita ja palvelun tuottamia tunteita heidän näkökulmastaan. 

– Nostan esille käyttäjän näkökulmaa. Samalla mietin, millainen ensimmäinen kosketus Tiedon ja tarinoiden kortteliin on tai millainen kokemus siitä jää. Riski epäonnistua on huomattavasti pienempi, kun teemme yhteistyötä käyttäjien kanssa. Kiire ja käyttäjien unohtaminen vie yleensä eniten metsään. 

Kantti kertoo tasa-arvosta

Tiedon ja tarinoiden korttelin arvioitu asiakasmäärä tulevaisuudessa on lähes miljoona kävijää vuodessa. Tavoitteena on, että kaikki nuo miljoona kävijää löytävät korttelista jotain, mitä eivät ole ennen tienneet, nähneet tai kokeneet. Siksi on tärkeää, että myös korttelin nimi tuntuu omalta. Kuntalaiset saivat valita kesän aikana neljästä eri nimivaihtoehdosta mielestään sopivimman uudelle rakennukselle. Mahdollisuus vaikuttaa nimeen herätti runsaasti kiinnostusta. Ääniä annettiin yhteensä 1960 kpl. Voittajaksi valikoitui Kantti, joka sai 35,5 % äänistä. Toiseksi sijoittui Kalla (34,6 %), joka hävisi voittajalle vain 17 äänen erotuksella. Kolmanneksi äänestettiin Muusa (17,6 %) ja neljänneksi Stoori (12,2 %). 

Kantin ja Kallan sijoittuminen kärkeen kertoo äänestäjien mieltymyksestä antaa uudelle kohtaamispaikalle hyvin paikallinen nimi, jolla on samalla pintaa syvällisempi merkitys. Kantti muistuttaa kirjailija ja mielipidevaikuttaja Minna Canthista, jolle tasa-arvo oli sydämen asia, ja se on myös Tiedon ja tarinoiden korttelille tärkeä arvo. 

Kortteli on lisäksi hengeltään rohkea ja uskaltaa herättää ajatuksia, tunteita ja puheenaiheita. Se kyseenalaistaa ja etsii oikeaa tietoa, ja kannustaa siihen kävijöitäänkin taistellen samalla välinpitämättömyyttä ja yksinäisyyttä vastaan. Se luo turvallisuuden ja osallistavan yhteisön, johon jokainen on tervetullut omana itsenään. Aivan kuin Canth, myös kuopiolaisten oma Kantti on mielipidevaikuttaja, jolla on uskallusta nostaa esille asioita, joita muut eivät tohdi tuoda julki. Lisäksi sana ”kantti” kuvastaa särmää, mitä on konkreettisesti nähtävissä museon ja pääkirjaston väliin sijoittuvassa uudessa rakennuksessa.  

Kantti avataan yleisölle vaiheittain: 

  • Kirjaston toiminnalliset muutokset ja alakerran peruskorjaus valmistuvat syksyllä 2020
  • Korttelin uusi rakennus, sen näyttelyt ja työpajatilat sekä kahvila ja museokauppa avataan keväällä 2021
  • Kuopion museon vanha puoli ja sen näyttelyt avataan loppuvuodesta 2021


Teksti: Maiju Korhonen
Kuva: Soile Nevalainen