Kuopion kansallinen kaupunkipuisto pitää sisällään keskusta-alueen arvokkaimpia kulttuuriympäristöjä. Ne kertovat kaupungin kasvusta ja kehityksestä sekä ilmentävät rakentamisen ihanteita eri aikakausina. Talvikaudella erityisesti kulttuurikohteiden merkitys kasvaa, ja pimeyden keskellä tunnelmallisesti valaistut rakennukset luovat lämpöä ympäristöönsä. Loppusyksy onkin hyvää aikaa lähteä kävelylle ihastelemaan kansallisen kaupunkipuiston arkkitehtuurin helmiä tarkemmin.

Uusklassinen tuomiokirkko

Vahtivuorenmäellä sijaitseva Kuopion Tuomiokirkko on yli 200-vuotisen historiansa aikana säilyttänyt merkittävän asemansa Kuopion kaupunkikuvassa. Kirkko toimii näyttävänä päätepisteenä useille rännikaduille ja sen ympärillä kulkee keskeisiä pääkatuja. Kaukomaisemassa se näkyy myös Kallavedeltä katsottuna. Muurien reunustamalta kirkonmäeltä avautuvat hienot näkymät erityisesti viereiseen Snellmaninpuistoon ja sen taakse satamaan johtavalle Vahtivuorenkadulle.

Vahtivuorenmäellä sijaitsi aiemmin palovartiopaikka ja tuulimylly vanhempien kirkkojen sijaitessa läheisessä Piispanpuistossa. Uusi kirkko rakennettiin tuolloin kaupankäynnin keskuksena toimineen Snellmaninpuiston eli silloisen Kustaantorin länsipuolelle. Kirkkoa rakennettiin pitkään, vuosina 1806−1815, sillä Suomen sota keskeytti työt. Valmistuttuaan Tuomiokirkosta tuli Kuopion viides kirkko ja Pohjois-Savon ensimmäinen kivikirkko.

Tuomiokirkko iltavalaistuksessa

Valkoisena hohtava kirkko on uusklassistinen tasavartinen ristikirkko. Se on muurattu kivestä ja laastista, ja maalattu vaaleilta osiltaan kalkkimaalilla. Kirkon piirustukset tulivat Ruotsin yli-intendentin virastosta, jossa ne piirsi arkkitehti P.W. Palmroth vuonna 1795. Pehr Granstedt muutti suunnitelmaa tornin osalta vuonna 1813 tehden siitä korkeamman ja näyttävämmän. Torni sijoitettiin poikkeuksellisesti kirkon itäpäätyyn ja sinne siirrettiin Kuopion neljännestä kirkosta 1700-luvun loppupuolella valmistuneet kellot. Neljään suuntaan osoittava aikakello asennettiin torniin kolme vuotta kirkon valmistumisen jälkeen, ollen varhaisia tornikelloja Suomessa. Historian saatossa torni on toiminut myös kaupungin palovartijoiden tähystys- ja hälytyspaikkana.

Kirkkoa ympäröivä muuri portaineen on tehty 1800-luvun lopulla. Kauppakadun puolella muurissa oleva ovi johtaa vuonna 1823 rakennettuun viinikellariin, jonka jatkeena on ollut myös väestönsuoja. Kirkko toimi sekä Kuopion kaupunkiseurakunnan että Kuopion maaseurakunnan kirkkona. Tuomiokirkkona se on ollut vuosina 1851−1900 ja jälleen vuodesta 1939 tähän päivään asti.

Jugendtyylinen kauppahalli

Kuopion torin etelälaidalla sijaitseva Kuopion kauppahalli on ollut keskeinen osa kaupunkilaisten ja kaupankäynnin arkea pian jo 120 vuoden ajan. Se on maan ensimmäisiä jugendtyylisiä kauppahalleja ja Kuopion museon ohella kaupunkimme näyttävimpiä jugendrakennuksia.

Vuonna 1902 valmistuneen kauppahallin on suunnitellut arkkitehti J. V. Strömberg. Suunnitelmaansa hän sai vaikutteita luultavasti Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyyn suunnitellusta Suomen paviljongista, jonka hevosenkenkä-aihe toistuu kauppahallin pääsisäänkäynneillä.

Kuopion kauppahalli iltavalaistuksessa

Julkisivujen jugendtyylille ominaiset yksityiskohdat ihastuttavat ohikulkijoita torneineen ja luontoaiheineen; päätykolmiossa oravat ja huuhkajat, sisäänkäyntiä reunustavat sammakot, ulko-ovien lepakot ja koristesyvennysten muut eläinaiheet. Sisäpuolella voi ihailla paitsi avaran tilan mahdollistavaa riippuansasrakennetta hallin yläosassa, myös myyntikojujen perinteikkäitä kaarevia otsalautoja. Alkuperäinen idea myymälätilojen järjestyksestä on pitkälti säilynyt näihin päiviin, sillä keskiosan käytävät suunniteltiin tuoretuotteiden myyntiä varten ja päätyjen neljä myymälätilaa vaatekauppaa varten. Länsipäädyn kellaritiloissa toimivaan ravintolaan tunnelmaa luovat kauniit tiiliholvaukset. Vanhan kalahallin korvannut lasipaviljonki on vuodelta 2013.

Moderni kaupunginteatteri

Valkeisenlammen pohjoisrannalla sijaitseva kaupunginteatteri on Kuopion huomattavimpia moderneja julkisia rakennuksia. Kuutiomainen rakennus muodostaa korkeine näyttämötorneineen maisemallisen kiintopisteen kaupunkikuvallisesti näyttävälle paikalle. Kutsukilpailun tuloksena syntynyt rakennus oli valmistuttuaan aikansa ensimmäisiä moderneja teatteritaloja Suomessa.

Teatterirakennuksen arvokkaassa julkisivuissa yhdistyvät lämpiön suuret lasipinnat sekä valkobetoni ja Kupittaan saven poltettu keraaminen laatta. Samaa väritykseltään eläväistä laattaa on käytetty myös Turun kaupunginteatterissa. Molemmat teatterirakennukset ovat Risto-Veikko Luukkosen ja Helmer Stenroosin käsialaa. He voittivat Kuopion teatteritalon suunnittelusta vuonna 1959 järjestetyn kilpailun, minkä seurauksena rakennus valmistui vuonna 1963.

Kuopion kaupunginteatteri iltavalaituksessa

Vuonna 2014 teatterirakennuksen länsipuolelle valmistui arkkitehtitoimisto ALA:n suunnittelema laajennusosa, johon sijoittui uusi teatterisali 212 katsojalle. Laajennusosan lisäksi lammenpuoleiselle sivulle tehtiin ulkoilma-auditorio. Näyttämötornia korotettiin läpikuultavalla korotusosalla, joka hehkuu ilta-aikaan valaistuna maamerkkinä.

Teatteriaukio istutuksineen on olennainen osa kokonaisuutta. Aukiolla sijaitseva Maria Jotunin muistomerkki vuodelta 1983 on Raimo Utriaisen käsialaa. Kaupunki tilasi teoksen, kun tämän kuopiolaislähtöisen kirjailijan syntymästä oli vuonna 1980 tullut kuluneeksi sata vuotta.

Teksti: Aada Mustonen/Kuopion kaupunki
Kuvat: Vicente Serra/Kuopion kaupunki