Teksti: Minna Akiola

Sairaanhoitajien rajattu lääkkeenmääräämisoikeus laajeni vuoden 2020 alussa. Uudistus nopeuttaa potilaan hoitopolkua ja antaa hoitajille enemmän pelivälineitä lääkitysten määräämiseen.

Tarvittavan lisäkoulutuksen käyneet sairaanhoitajat voivat nykyään uusia lääkereseptejä tiettyihin pitkäaikaissairauksiin, kuten sepelvaltimo- ja keuhkoahtaumatautiin, astmaan ja diabetekseen. Kuopiossa rajattu lääkkeenmääräämislupa on neljällä hoitajalla. Määrä lisääntyy tällä hetkellä lisäkoulutuksessa olevien hoitajien valmistuttua.

Luvan saaneilla sairaanhoitajilla oli aiemmin suppeampi mahdollisuus määrätä ja uudistaa lääkereseptejä. Laajenemisen myötä määrättävien ja uudistettavien lääkkeiden luettelo on huomattavasti kattavampi. Lisäkoulutus vaadittiin lääkkeiden määräämiseen hoitajilta ennen oikeuksien laajenemistakin.

Yksi oleellisimmista muutoksista on, että hoitaja pystyy nykyään määräämään virtsatietulehdukseen tarvittavan reseptin puhelimitse, jos potilas on perusterve 18–65-vuotias nainen, lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyden (LMEP) omaava sairaanhoitaja Heli Komulainen Nilsiän terveysasemalta kertoo.

Lääkemääräämisoikeuden voi saada, jos hoitajalla on vähintään viiden vuoden työkokemus ja vakituinen työsuhde. Tarvittava lisäkoulutus kestää 1,5 vuotta, ja työnantajan täytyy nimetä ohjaava lääkäri koulutukseen osallistuvan hoitajan tueksi.

Yksistään reseptien kirjoittaminen ei ole tärkeä seikka muutoksessa, vaan koulutus lisää oleellisesti hoitajan ymmärtämystä niin sairauksista kuin potilaan tutkimisestakin, toteaa LMEP-sairaanhoitaja Tiina Sundvall Pyörön terveysasemalta.

Moni potilas hämmästyy, että hoitajan vastaanotolla tehdään kliiniset tutkimukset kuten lääkärin vastaanotollakin. Sundvallin mukaan monet kuitenkin kiittelevät jälkeenpäin, että asia hoitui hoitajan luona yhtä hyvin – ellei jopa nopeamminkin.

Lääkäreiden aikaa säästyy vakavampiin sairauksiin

Usein hoitajien vastaanottoajat ovat jopa pidempiä kuin lääkäreiden. Esimerkiksi vuosikontrolliin on hoitajan luona varattu tunti aikaa. Potilaalla on tällöin mahdollisuus kysyä monipuolisemmin asioita kuin lyhyellä lääkärin vastaanotolla.

Lääkkeenmääräämishoitajat tekevät myös lääkehoidon tarkistuksia ja seuraavat potilaiden kokonaislääkitystä, jotta potilaan lääkehoito selkiytyy ja kokonaisuus saadaan paremmin hallintaan, Komulainen sanoo.

Jos potilaalla on esimerkiksi sellainen tulehdus, jota hoitaja ei pysty hoitamaan, hän konsultoi lääkäriä tai pyytää lääkärin paikalle. Lääkäreitä konsultoidaan herkästi myös, jos jokin asia on epäselvää lääkkeen määräämisessä.

Uudistuksella on myös työnjaollinen vaikutus. Lääkäreiden aikaa riittää paremmin vakavampien sairauksien hoitoon, kun osa perustutkimuksista ja lääkkeiden määräämisestä siirtyy hoitajille, Sundvall arvioi.

Sundvallin ja Komulaisen mukaan asiakkaat ovat olleet hoitajien laajempiin lääkemääräämisoikeuksiin erittäin tyytyväisiä. Hoitajan luona asioita on usein mahdollista katsoa läpi kokonaisvaltaisemmin kuin lääkärin vastaanotolla.