Teksti: Kia Saarela

Pölläkänlahden päiväkodin varajohtajalla, varhaiskasvatuksen opettaja Urpu-Maarit Bruunilla marraskuinen torstaiaamu on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin. Kello on vasta muutamaa minuuttia yli yhdeksän etähaastattelun alkaessa – tätä ennen on ollut jo yksi vanhempainkeskustelu puhelimitse ja kymmenen aikaan on jo riennettävä esiopetusryhmän luokse. Bruunin päivät opettajana täyttyvät oppimisen perustan suunnittelulla ja toteuttamisella, lapsille mielekkäällä tavalla.

Näkökulma vanhemmasta lapseen

Varhaiskasvatus määritellään suunnitelmalliseksi ja tavoitteelliseksi kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuudeksi, jossa painottuu pedagogiikka. Se pitää sisällään 0–6-vuotiaan kasvun ja oppimisen tuen, josta esiopetus on viimeinen vuosi ennen peruskoulun 1. luokkaa. Päivähoitotoiminta aloitettiin 1970-luvun taitteessa, jotta vanhemmat pääsisivät päivisin töihin – nykyään varhaiskasvatus ja esiopetus suunnitellaan lasta varten. Terminologian muutoksiin on muitakin syitä kuin pelkkä kieliasun päivittäminen. 

– Suurin ero varhaiskasvatuslain myötä on ollut toiminnan tavoitteellisuus ja suunnitelmallisuus – varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus muodostavat merkityksellisen oppimispolun ja jatkumon lapsen elämässä. Varhaiskasvatus on elinikäisen oppimisen kivijalka, Bruun summaa kauniisti.

Toiminta Kuopiossa on laadukasta jo valtakunnallisesti yhteisten laillisten linjausten puolesta ja työ pohjautuu sekä valtakunnallisiin, että paikallisiin opetussuunnitelmiin. Jokaiselle lapselle tehdään yksilöllisten tarpeiden ja tavoitteiden pohjalta henkilökohtainen oppimissuunnitelma, joka muokataan vastaamaan lapsen omia mielenkiinnon kohteita. 

Leikkien ja laulaen

Esiopetus on tärkeä vaihe lapsen elämässä ennen koulutien aloitusta. Kun ykkösluokkalainen puuhastelee jo oppiaineiden parissa, esiopetuksessa toteutetaan opetusta oppimiskokonaisuuksina ja opitaan arjen rytmejä sekä kaveritaitoja. Toimintaan ja oppimiseen on joustava aikataulu, jota rytmittävät lähinnä ruokailuajat. 

– Meillä Pölläkänlahden päiväkodissa henkilöstö on koulutettua ja ammattitaitoista. Kehitämme ja arvioimme toimintaamme jatkuvasti, ja meillä on tarkoituksenmukaiset tilat ja välineet. Henkilöstömme on pysyvää, mikä on tietenkin mukavaa niin työyhteisöllemme, kuin lapsillekin – se tuo tietynlaista turvaa.

Pölläkänlahden päiväkodin esiopetusryhmässä keskitytään erityisesti lapsen myönteisen minäkuvan tukemiseen, tunnekasvatukseen ja ryhmätyöskentelytaitoihin. Lapset pitävät monipuolisista työtavoista, joten opettajat saavat käyttää luovuuttaan opetussuunnitelmien viemisessä käytäntöön. Joka vuosi toiminnan painopistettä muokataan niin työskentelytiimin, kuin myös lapsiryhmän mielenkiinnon kohteiden ja tarpeiden mukaan.

– Vuonna 2020 meillä on ollut esimerkiksi Metsämörri-toimintaa, jossa olemme opetelleet asioita yhdessä metsässä retkeillen. Samoin meillä on ollut paljon liikunnallisia lapsia, joten alueen lähiliikuntapaikkoja on hyödynnetty ahkerasti ja heille on järjestetty mahdollisuuksia sählyn pelaamiseen, kertoo Bruun.

Leikki on vielä esikoulussa tärkeä tapa hahmottaa maailmaa.  Lapset suhtautuivat myös pandemiaan Bruunin mukaan hienosti leikin kautta, oma-aloitteisesti paperisia kasvomaskeja askarrellen ja koronavastaanottoa leikkien. Koronavirus on rajoittanut yhteistoimintaa, mitä koulujen ja esikoulujen välillä normaalisti tehdään esimerkiksi yhteisten tapahtumien, vaihtotuntien ja kummiluokkatoiminnan muodossa. Oman kummiluokan kanssa on kuitenkin oltu yhteydessä etänä.
– Esikoululaisille on tärkeää peilata omaa toimintaa ”isoihin”, eli ykkösluokkalaisiin. Lapset haluavat korostaa sitä, että ei olla enää päiväkodissa, vaan ollaan jo esikoulussa. Meillä on esimerkiksi välillä annettu pieniä tehtäviä kotiläksyksi, koska “läksyt on ihan parasta”, sanoo Bruun naurahtaen.


Eikö pitäisi jo osata?

Monet vanhemmat pohtivat esikouluun ilmoittautuessa lapsensa kognitiivista kehitystä ja sitä, miten tukea lapsen oppimispolkua. Tässä ei kuitenkaan ole aihetta stressiin eikä huoleen. Esikoulussa pääpainopiste on sosiaalisissa taidoissa ja lapsia rohkaistaan ilmaisemaan omia mielipiteitä sekä tuntemuksia – usein esikoulussa syntyy jo tärkeitä kaverisuhteita. Akateemisilla taidoilla ei ole vielä väliä.

– Esikoulun aloittaessa oman nimen kirjainten tietäminen ja nimen kirjoittaminen on tosi hyvä taito.

Bruun muistelee, että eräs erityisopettaja kertoi joskus 6 ällän säännön. 

– Läsnäolo, leikki, lepo, liikunta, lautapelit ja lukeminen – nämä ovat hyviä arjen kulmakiviä ja mukavaa yhteistä tekemistä. Itse olen lisännyt vielä seitsemännen ällän, laulamisen, koska musiikki on tärkeää lapsen kehityksen kannalta ja lisäksi laulaminen on minulle tärkeä osa työtä ja elämää. 

– Esiopetus on todella arvokas vaihe lapsen elämässä. Se on oivalluksia, osallisuutta ja elämyksiä, oppimisen iloa sekä uteliasta tutkimista.



Kunnalliseen esiopetukseen ilmoittautuminen

  • Esiopetus on velvoittavaa, maksutonta opetusta (4 h), jonka lisäksi lapsi voi osallistua sitä täydentävään varhaiskasvatukseen. Huoltaja on vastuussa siitä, että lapsi osallistuu esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna. Esiopetukseen ilmoittautumisaika on 7.–31.1.2021. 
  • Mikäli lapsesi on syntynyt vuonna 2015, ilmoita lapsesi esiopetukseen.
  • Varhaiskasvatusta haetaan samalla lomakkeella, jolla lapsi ilmoitetaan esiopetukseen.
  • Esiopetus alkaa 12.8.2021.
  • Lisätietoa ja ilmoittautuminen Kuopion kaupungin www-sivulla kuopio/esiopetus
  • Esiopetuspäätökset toimitetaan sähköisesti maaliskuun loppuun mennessä.