Mitä on hyvä elämä ja mitä siihen kuuluu? Terveys, kohtalainen toimeentulo, sosiaaliset verkostot, mieluisat harrastukset… Kaikilla ei aina mene yhtä hyvin, mutta hyvän elämän tukemiseksi on kehitetty yhteiskunnan apukeinoja.

Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksen Biolääketieteen yksikkö on useiden kumppaniensa kanssa tehnyt Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimusta vuodesta 2007 alkaen.

Tutkimus selvittää muun muassa lasten ylipainon ja erilaisten kroonisten sairauksien taustalla olevia riskitekijöitä sekä pitkäkestoisten ravinto- ja liikuntatottumusten muutosten vaikutuksia näiden sairauksien riskitekijöihin ja terveydenhuollon palvelujen käyttöön.

– Lasten ja nuorten hyvän elämän keskeisiä osatekijöitä ovat säännöllinen, leikinomainen ja heille itselleen mieluinen liikunta erityisesti ulkona, terveellinen ja monipuolinen ravinto sekä riittävä ja hyvälaatuinen uni, tutkimuksen johtaja, lääketieteellisen fysiologian professori Timo Lakka kertoo.

Ruokailun olisi tärkeää olla mukava ja myönteinen asia esimerkiksi yhdessä perheen kanssa. Säännöllinen ruokailurytmi merkitsee myös usein pienempää taipumusta ylipainoon.

Ruutuajan ja muun ajankäytön hallinta on tärkeää myös lapsilla ja nuorilla. Lakka muistuttaa vanhempien vastuusta ja oman esimerkin tärkeydestä perheen turvallisen, kannustavan ja terveyttä edistävän ilmapiirin luomisessa.

Jos perheessä kuitenkin tulee ongelmia, elämäntapoihin liittyvät riskitekijät usein kasautuvat. Tällöin neuvoloiden, kouluterveydenhuollon ja sosiaalitoimen olisi löydettävä tukea tarvitsevat perheet.

– Riskiryhmien löytämiseen ja tukemiseen kannattaa ehdottomasti panostaa, sillä ongelmien tehokas ennaltaehkäisy on kaikkien kannalta parasta tukea. Kuopion kaupunki, Itä-Suomen yliopisto ja muut toimijat ovat käynnistäneet hyvän yhteistyön tähän asiaan liittyen Hyvinvoiva Kuopio 2030 -hankkeessa, Lakka mainitsee.

Kohennusta elämänlaatuun

Hyvään elämään kuuluu tietynlainen elämänlaatu ja sen kokeminen. Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollista elää haluamaansa elämää, mutta yhteiskunta voi tukea näitä pyrkimyksiä.

Miten hyvän elämän edellytyksiä voidaan parantaa esimerkiksi koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevia nuorten, juuri oleskeluluvan saaneiden pakolaistaustaisten henkilöiden, pitkäaikaistyöttömien tai paljon sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitsevien, kotonaan asuvien ikäihmisten osalta?

– Terveyden ja hyvinvoinnin eriarvoisuuden kaventaminen on haasteellista. Itä-Suomen yliopiston vuonna 2019 päättyvä PROMEQ-tutkimus on kehittänyt muun muassa vaikuttavia menetelmiä sekä heikommassa asemassa olevien että kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, tutkimusjohtaja, dosentti Tomi Mäki-Opas kertoo.

Elämänlaadun voimavaroihin vaikuttamalla voidaan parantaa ihmisten kykyä muuttaa toimintaansa ja elämäntilannettaan niin, että terveys ja hyvinvointi kohentuvat. Tutkijat ja esimerkiksi järjestöt kehittävät yhteistyönä erilaisia, entistä vaikuttavampi toimintamalleja.

– Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien tarvitsemien palveluiden tarjoaminen ”yhdeltä luukulta” on osoittautunut hyvin toimivaksi malliksi. Samaten yksin kotona asuville vanhuksille suunnattu osallistava ryhmätoiminta on hyvä ja jäämässä pysyväksi käytännöksi, Mäki-Opas sanoo.

Mäki-Opas painottaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut integroidaan osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuutta.

 

Matkalla kohti hyvän elämän pääkaupunkia

Hyvinvoiva Kuopio 2030 on Kuopion kaupungin strategiaa toteuttava ohjelma, joka toimii läpileikkaavana teemana myös kolmessa muussa strategian alaohjelmassa; Kasvava Kuopio, Uudistuva Kuopio ja Resurssiviisas Kuopio. Ohjelmien tarkoituksena on tunnistaa uusia tarpeita ja kehittämisalueita sekä käynnistää uudistuksia toiminnan kehittämisen, kokeilujen ja
projektien kautta, jotta Hyvän elämän pääkaupunki -visio toteutuu. Hyvinvoiva Kuopio 2030 -ohjelma valmistuu toukokuussa 2019.

Toimintatapa:
Lupa tehdä toisin; avoimesti, innostavasti, yhdessä ja asukasta varten.

Kuopion kaupungin missio:
Kuopio kumppaneineen mahdollistaa kestävän kasvun ja hyvän elämän.

Hyvinvoiva Kuopio 2030 -ohjelman päätavoitteet
• Kuopiolaisten hyvinvoinnin tilan ja asukkaiden tarpeiden perusteellinen kartoittaminen
• Hyvinvoinnin edistämisen pitkäjänteisyyden ja toimenpiteiden vaikuttavuuden lisääminen
• Hyvinvointityön läpileikkaavuuden vahvistaminen ja osatoteuttajien roolien selkiyttäminen
• Hyvinvoinnin juurisyiden, hyvän elämän elementtien ja tavoitteiden määrittäminen – yhteinen Kuopiolainen tahtotila
• Tekemisen fokuksen ja viestinnän kohdentaminen asetettujen hyvinvointitavoitteiden mukaisesti
Lisätietoja: suunnittelija Kati Vähäsarja 044 718 2513 tai hyvinvoinnin edistämisen johtaja Janne Hentunen 044 718 2502

 

Gallup: ”Mitä on hyvä elämä ja millaisista asioista se koostuu?”

Minna, 37 v.:
Hyvä elämä koostuu onnellisuudesta, terveydestä ja hyvistä perhesuhteista. Siihen kuuluvat myös mielekäs työ, henkinen hyvinvointi ja sopiva tavoitteellisuus. Omaan onnellisuuteen voi myös itse vaikuttaa ja se voi syntyä myös voitettujen vastoinkäymisten kautta.

Seppo 58 v.:
Vastaan tähän kysymykseen aika filosofisella tavalla. Hyvä elämä on sitä, kun elää omien arvojensa mukaisesti tasapainossa itsensä ja muiden ihmisten kanssa. Se on myös kykyä antaa virheet anteeksi itselle ja muille.

Salli 94 v:
Tässä iässä hyvä elämä perustuu mielestäni siihen, että muisti toimisi mahdollisimman hyvin ja pitkään. Myös hyvä unen laatu ja terveys kuuluvat hyvään elämään, samoin sukulaisten ja ystävien tapaaminen. Myös riittävä taloudellinen toimeentulo kuuluu hyvään elämään.

Mika-Matti, 24 v.:
Hyvä elämä on elämän tarkoituksellisuuden ja onnellisuuden kokemista, vaikka onnellisuuden sisällä voikin olla surua tai mielipahaa. Tässä hetkessä eläminen ja ihmissuhteet ovat tärkeitä. Myös sopivan haastavat tavoitteet ja niissä onnistuminen kuuluvat hyvään elämään.