Kouluopiskelu on siirtymässä hyvää vauhtia tietokoneaikaan, mutta kirjoja, kyniä, kumeja ja vihkoja tarvitaan edelleen.

Kouluopiskelun digitaalistuminen alkoi lukiosta, on edennyt peruskouluun ja ensi vuonna Kuopiossa on käynnistymässä esiopetuksen digitaalistuminen.

Lukio-opetuksen suuri ponnistus digitaalinen ylioppilastutkinto on vihdoin valmis ensi keväänä, kun matematiikan koe viimeisenä tulee sähköiseksi. Abit suorittavat silloin kaikki ylioppilastutkinnon kokeet tietokoneita käyttäen.

Digitaalisen yo-tutkinnon tulo on edesauttanut lukio-opetuksen sähköistymistä, ja oppimateriaalia tuotetaan yhä enemmän sähköisenä. Samoin kokeista yhä suurempi osa tehdään sähköisesti. Oppikirjoja on kuitenkin käytössä vielä, ja suurimmalla osalla kursseja opiskelija voi valita kirjan tai digimateriaalin. Moni hahmottaa isoja kokonaisuuksia paremmin kirjasta kuin ruudulta.

Digitaalisuus heijastuu myös opintosuoritusten arviointiin, jossa pyritään monipuolisiin tapoihin.

Peruskoulun puolella sähköinen opiskelu lisääntyy sitä mukaan kun oppilaiden käytössä olevat laitemäärät kasvavat. Kuopion tavoite on saada lähimmän vuoden aikana yksi tietokone kahta oppilasta kohti.

Peruskoulussa digilaitteita käytetään kaikenlaisilla tunneilla. On perinteistä tiedonhakua ja tiedon tuottamista uuteen muotoon sekä ohjelmointia ja robotiikkaakin. Tehdään esitelmiä, videoita ja animaatioita. Tavoite ei silti ole, että tuntikausia vain tuijotetaan näyttöjä, vaan digitaalisuutta käytetään yhtenä välineenä siellä, missä siitä on hyötyä, esimerkiksi havainnollistamisessa.

Teknologian nopea kehitys haastaa opettajia

Koska yhteiskunta digitaalistuu, koulun on seurattava mukana, tai mieluimmin oltava edelläkävijä. Alkuaikojen digihypestä ja –peloista suhtautuminen digitaaliseen opiskeluun on järkevöitynyt. Ymmärretään että se on väline muiden opetusvälineiden joukossa.

Lukio saa uudet opetussuunnitelmat 2021, eikä digitaalisuus korostu niissä. Kehittämisen painopiste on hyvinvoinnissa ja oppimisprosessien kehittämisessä.

Tulevaisuudessa pitää myös entistä enemmän painottaa sisältöä, joka eri laitteissa liikkuu, ei niitä laitteita.

Tieto- ja viestintätekniikka kehittyy nopeasti, ja uusi teknologia, kuten virtuaalitodellisuus, lisätty todellisuus, tekoäly ja 3D-tulostus tunkevat jo koulumaailmaan. Lukion seuraava ponnistus on saada ylioppilastutkinto langattomaksi.

Iso haaste kouluissa on, että teknologian nopea kehitys haastaa opettajien osaamista. Koska opettajien aika ei riitä uusimman teknologian seuraamiseen, ovat kiertävät mentorit ja koulujen tutor-opettajat opettajien apuna.

Kuopion kaupungin tietohallinto on myös apuna. Se suunnittelee yhteistyössä koulujen kanssa toiminnan digitalisaatiota. Se ohjaa toiminnallista kokonaisuutta ja huolehtii kustannustehokkuuden toteutumisesta vanhan ja uuden teknologian, laitteiden, sovellusten ja verkkojen yhteistoiminnan toteuttamisessa.

Toiminnan sähköistymisessä on omat vaaransa, kuten tietosuojakysymykset. Pientenkin oppilaiden kanssa on tärkeää puhua tietotekniikan mahdollisuuksista ja uhista ja opettaa oppilaille mediakriittisyyttä.

Juttua varten haastateltiin perusopetuksen digivastaavaa Jarno Bruunia, lukio-opetuspäällikkö Antti Kervistä ja vs. tietohallintopäällikkö Jarmo Hallikaista.