Teksti: Mikko Jaakkola, KMG Turku

Kuopion kaupunki on päättänyt talousarviosta alkavalle vuodelle. Viime vuoden tilanne oli suhteellisen hyvä, kun valtion vastaantulo koronapandemian hoidossa on nostamassa tuloksen ylijäämäiseksi. Vuoden 2021 talousarvio on kuitenkin 19,2 miljoonaa euroa alijäämäinen ja koronapandemian vaikutukset kaupungin talouteen näkyvätkin toden teolla vasta tulevina vuosina.

Palvelutaso pysyy

Koronasta huolimatta Kuopion talous on pitänyt pintansa. Kaupungin talousjohtaja Pauliina Pietikäisen ja taloussuunnittelu­päällikkö Jaana Kuuvan mukaan haasteet otetaan vakavasti, mutta turhaan synkistelyyn ei ole aihetta.

– Tuotamme Kuopiossa vuosittain lähes miljardilla eurolla palveluita, ja niiden taso on hyvä, esimerkiksi liikuntamahdollisuuksien osalta. Asiakasmäärät ja heidän tarpeensa sekä yleinen kustannustaso kasvavat kuitenkin jatkuvasti nopeammin kuin kaupungin käytössä olevat verotulot, Kuuva kertoo.

Alijäämästä huolimatta tuloveroprosenttia ei olla tässä vaiheessa nostamassa. Vakituisten asuntojen kiinteistöveroon sen sijaan tulee maltillinen 0,10 prosenttiyksikön korotus.

– Ensi vuoden taloustilanne mahdollistaa nykyisen palvelutason ylläpitämisen, eli leikkausbudjetista ei ole kyse, mutta luvassa ei ole myöskään uusia palveluita, Kuuva muistuttaa.

– Ja myös seuraavat pari vuotta mennään näillä näkymin miinusmerkkisellä budjetilla. Samalla tarkastellaan, mikä olisi sopiva palvelutaso ylipäätään ja jatketaan Kuopio 2025 -ryhmän valmistelemia korjaustoimia, Pietikäinen lisää.

Korona karkotti käyttäjät

Pandemia on vaikuttanut erityisen voimakkaasti tapahtumiin, terveydenhuoltoon ja joukkoliikenteeseen. Niiden ennakoidut tulot jäivät viime vuodelta paljon arvioitua pienemmiksi.

– Keväällä esimerkiksi teatteri ja liikuntapaikat laitettiin käytännössä kiinni, minkä lisäksi joukkoliikenteen käyttö tyrehtyi lähes kokonaan. Ja kun kiireetön hoitokin vielä vedettiin lähes alas, ei alkuvuoden budjetoituja lipputuloja tai potilasmaksuja saatu, Kuuva luettelee.

– Tällä on luonnollisesti heijastevaikutus myös tuleviin vuosiin, koska tässä vaiheessa ei edes pystytä arvioimaan, missä vaiheessa luottamus ja asiakkaat palveluihin palaavat, Pietikäinen täsmentää.

Toisaalta koronan vaikutukset jäivät toisilla aloilla odotettua vähäisemmiksi.

– Työttömyyden kasvu on Kuopiossa ollut muita suuria kaupunkeja hitaampaa, mikä jopa hieman yllätti. Ajattelimme alun perin, että palveluelinkeinojen tilanne olisi täällä heikompi, mutta kaupan sektorilta on kuulunut jopa varovaisen positiivisia uutisia. Lisäksi esimerkiksi yliopisto, sairaanhoitopiiri ja kaupunki ovat merkittäviä julkisen sektorin työllistäjiä, mikä on tukenut työllisyyttä, Kuuva toteaa.

Investointeja tulevaisuuteen

Kuopio on viimeisten kymmenen vuoden aikana investoinut voimakkaasti kulttuuri-. ja hyvinvointipalveluihin. Suurista projekteista musiikkikeskuksen ja teatterin peruskorjaus sekä Kuntolaakson uimahalli, jäähalli ja pysäköintihalli ovat jo valmistuneet. Seuraava projekti on Taidelukio Lumit, jonka rakennustyöt on jo aloitettu Musiikkikeskuksen naapurissa.

– Nyt ollaan oikeastaan murroskohdassa, kun musiikkikeskuksen ja Kuntolaakson kaltaiset isot projektit on tehty ja keskitymme kouluihin, päiväkoteihin ja vastaaviin peruspalveluihin. Toki katsomme myös tulevaisuuteen. Tällä hetkellä kärkikohteemme on Savilahden alue, jonne rakennetaan liikenneväyliä, kunnallistekniikkaa sekä liikunta- ja tapahtumakeskus, kertoo Kuuva.

Investointeja tehdään tällä hetkellä osittain lainarahalla. Tänä vuonna niiden arvo tulee olemaan noin 90 M €, josta lainan osuus on noin 54 M €. Kaikkiaan asukaskohtainen lainamäärä Kuopiossa kasvaa 533 M € tasolle, eli 4450 €/asukas. Pietikäisen mukaan investointeja kuitenkin tarvitaan tulevaisuutta silmällä pitäen.

– Nämä ovat niitä vetovoimatekijöitä, jotka houkuttelevat uusia kaupunkilaisia Kuopioon, hän toteaa.

Yhdessä vaikeiden aikojen yli

Kaiken kaikkiaan Kuopion tilanne on muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna vähintään yhtä hyvä, ellei parempi, vaikka valtion poikkeustuki vaikeuttaakin talouden todellisen tilan arviointia. Kunta­talouden heikoimmat vuodet ovat kuitenkin vielä edessä ja talous pysyy Kuopiossa alijäämäisenä koko tulevan valtuustokauden.

Kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen korostaakin, ettei kaupunki saa tässäkään tilanteessa lamaantua, vaan on kyettävä näkemään tulevaisuuteen ja koronan jälkeiseen aikaan.

– Tarve kuntasektorin kestävyyttä parantaviin rakenteellisiin uudistuksiin korostuu entisestään. Asukkaiden osallistuvuutta, yhdessä tekemistä ja kumppanuutta tarvitaan nyt entistä enemmän, hän tiivistää.


Kuopion kaupungin talousarvio 2021 on luettavissa verkossa: www.kuopio.fi/talousarvio