Teksti: Mikko Jaakkola, KMG Turku

Osallistuminen oman asuinalueen kehittämiseen ja toteuttamiseen lisää tunnetusti sekä yksilön että koko kaupungin hyvinvointia. Palveluiden käyttäjien ja alueiden asukkaiden ehdotukset ja näkemykset sekä erilaiset yhteiset toteutusmallit rakentavat luottamusta ja yhteistä kaupunkia. Asukkaiden innostaminen ja osallistuminen yhteisiin asioihin on tulevaisuuden kaupunkien tärkeä tehtävä.Kaupungin tulee kehittää uusia osallistumisen muotoja, avointa vuoropuhelua ja osallisuuden työkaluja asukkaiden käyttöön. Yksi osallisuuden muoto on pitäjäraadit, joiden tehtävänä on lähidemokratian lisääminen Kuopiossa.

Ainutlaatuinen malli koko Suomessa

Kuopiossa on yhteensä kuusi pitäjäraatia, jotka on perustettu kaupungin kuntaliitosalueille Riistavedelle, Vehmersalmelle, Karttulaan, Nilsiään, Maaninkaan ja Juankoskelle.

– Eri alueilla on oma historiansa ja kuntaliitosten takana monenlaisia syitä. Esimerkiksi Nilsiän kuntaliitos tehtiin pitkälti strategisista syistä, kun Tahkon nähtiin tukevan matkailua. Toisessa ääripäässä on Juankoski, joka yhdistettiin Kuopioon valtion päätöksellä. Siksi myös raatien toiminta on muotoutunut erilaiseksi, taustoittaa Kuopion pitäjäraadeista vastaava aluekoordinaattori Liisa Jokela.

– Kuopion pitäjäraadit ovat ainutlaatuisia koko Suomessa. Erilaisia aluetoimikuntia ja lautakuntia on toki ollut muuallakin, mutta yleensä ne ovat toimineet kuntaorganisaation sisällä,
hän lisää.

Asukkailta asukkaille

Pitäjäraadit eivät ole kunnan toimielimiä, vaan itsenäisiä lähidemokratiatoimijoita. Ne ovat kuitenkin sidoksissa Kuopion kaupungin organisaatioon aluekoordinaattorin ja lähidemokratia­jaoston kautta.

– Pitäjäraateihin on haettu tavallisia ihmisiä, jotka haluavat ajaa oman alueensa asioita. Kaupunki rahoittaa toimintaa määrä­rahoin, joita raadit käyttävät oman alueensa kehittämiseen. Lisäksi ne voivat hakea hankerahaa erilaisiin kehityskohteisiin, Jokela avaa raatien toimintaa.

Raatien toimikausi on kaksi vuotta ja niihin valitaan kerrallaan vähintään viisi ja enintään kymmenen jäsentä. Jokainen raati saa itse päättää jäsenmäärästään.

Kuntalaisten muuttunut rooli

Pitäjäraadit toimivat Kuopiossa nyt kolmatta vuotta, eikä toimintamallille olla asetettu mitään määräaikaa. Toimintaa ollaan Jokelan mukaan arvioimassa lähiaikoina, jotta nähdään, miten pitäjäraatien työ on käynnistynyt.

– Lähtökohtaisesti asukasdemokratia ja asukkaiden osallistaminen tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa. Tämänkaltaiset mallit ovat yleistymässä kunnissa ja kuntalaisvaikuttaminen on tätä päivää. Asukkaat eivät ole enää hallintoalamaisia vaan asukkaita, joiden ääni saa, ja jonka pitääkin kuulua, Jokela tiivistää.

Juankosken pitäjäraati järjesti asukaspuiston siivoustalkoot keväällä ja myös kesäajan puiston hoidon ja siisteyden. Raati maksoi paikalliselle yhdistykselle kunnostuksesta ja ohjeet saatiin Mestarin puutarhurilta. (Kuva: Erika Suominen, Plakkari)

Pitäjäraadit korostavat oman alueensa identiteettiä

Kuopion pitäjäraatien toimialueet ovat erilaisia. Osa kuntaliitoksista on vuosikymmenien takaa ja osa taas hyvinkin tuoreita. Siksi oman identiteetin ja toimintatavan löytäminen vie oman aikansa. Päätavoitteita ovat kuitenkin läpinäkyvyyden lisääminen ja kontaktikynnyksen madaltaminen.

Pitäjäraatien etuna on nähty eri alueiden yhteistyön parantuminen. Myös raatien epäpoliittisuus verrattuna kunnan- tai kaupunginvaltuustoihin on etu. Varsinkin toisella kaudella toiminta on saanut tuulta alleen.

– Ensimmäiset pari vuotta menivät opettelun merkeissä, mutta nyt kuntalaiset ovat löytäneet pitäjäraadit ja osaavat olla niihin yhteydessä, Jokela kertoo.

Raadit ovat osallistuneet useana vuonna Kuopiossa järjestettäviin Rakenna ja Asu -messuille. Nyt tähtäimenä on osallistuminen OmaMökki -messuille ensi keväänä Helsingissä.

– Tunnettuus on lisääntynyt tiedotuksen ja erilaisten hankkeiden kautta, vahvistavat Vehmersalmen pitäjäraadin puheenjohtaja Veikko Savolainenja Riistaveden pitäjäraadin varapuheenjohtaja Maija Laukkanen.

– Vehmersalmella pitäjäraati on ajanut yleistä viihtyvyyttä ja pyrkinyt edistämään liikkumisratkaisuja ja kehittämään Vehmersalmen satamaa. Vehmersalmella ilmestyy myös kahdesti vuodessa asukkaille ja loma-asukkaille suunnattu lehti, Savolainen kertoo.

Maija Laukkanen kertoo, että Riistavedellä pitäjäraati on järjestänyt muun muassa kulttuuribussitoimintaa yhteistyössä Juankosken kanssa. Kylän näkyvyyttä on nostettu tiedotuksella ja toteuttamalla oma mainostaulu ohjaamaan liikennettä Joensuuntieltä kylälle.

Myös Karttulan pitäjäraadin varapuheenjohtaja Jaana Antikainen allekirjoittaa pitäjäraatien hyödyn.

– Karttulassa paras tunnustus raadille taitaa olla, että se lopetti 1920-luvulta kyteneen kirkkoriidan, jonka seurauksena kylien välille oli hiukan huomaamattakin päässyt syntymään jyrkät rajat. Uuden yhteistyön kautta huomattiin, että voimavaroja yhdistämällä saadaan aikaan enemmän, hän naurahtaa.

Karttulassa raati on halunnut kehittää nuorten ja vanhusten toimintaa kumppanuuspöytä-toimintamallilla yhdessä kaupungin ja paikallisten yritysten kanssa.

– Karttulassa mm. pidetään ikäihmisten virkistyspäivät kahdesti vuodessa ja nuorisotoiminta on saatu hyvin käyntiin. Yhteistyötä tehdään myös päiväkotien kanssa. Lisäksi raati haluaa panostaa alueen näkyvyyden lisäämiseen ja elinvoimaisuuden kasvattamiseen, Antikainen toteaa.