Opetus ja oppiminen muodostavat toisiaan ruokkivan symbioosin. Parhaimmillaan se on prosessi, jossa innostavuus ja innostuminen kohtaavat ja saavat aikaan huikean lopputuloksen.

Innostavan opetuksen ominaispiirteitä ovat vahva asiantuntijuus ja osaaminen, monipuoliset ja erilaiseen oppimiseen soveltuvat menetelmät, hyvä oppimisympäristö ja ilmapiiri, jossa oppiminen voi tapahtua turvallisesti erehtymisten ja onnistumisten kautta.

Uteliaisuus ja innostuminen voivat olla luontaisia, mutta myös esimerkillä on suuri vaikutus. Esimerkki voi olla kotona tai lähipiirissä, mutta hyvin usein se löytyy siitä ympäristöstä, jossa oppiminen tapahtuu. Useimmilla meistä on muistikuvia tilanteista, joissa opettajan sanat ovat kasvattaneet meille siivet ja lennättäneet eteenpäin. Tai kaverista, joka veti mukaan ja loi luokkaan hyvää ilmapiiriä.

Viime syksyn aikana olemme käyneet laajaa koulukeskustelua erityisesti kaupunkimme maaseutualueilla. On ollut hienoa huomata, miten arvostavasti kouluisamme tehtävästä työstä puhutaan. Se kaikki on hyvin totta. Tavoitteemme on, että se kaikki on totta myös tulevaisuudessa: kouluissa riittää oppilaita ja kelpoisia opettajia, oppilaat saavat tukea ja ohjausta, että oppilailla on tasavertaiset mahdollisuudet hyvään ja laadukkaaseen opetukseen.

Alhainen syntyvyys on tulevalla vuosikymmenellä valtakunnallinen huolenaihe ja lapsimäärän lasku koskettaa erityisesti maaseutualueita. Kun lasten määrä niukkenee, opetuksen laadukas järjestäminen käy haasteelliseksi. Asiaan voi havahtua ajoissa ja asioita voi ennakoida. Keskustelu ei myöskään voi rajoittua enää yksittäisen kunnan sisälle, vaan yhteistyötä on osattava harkita yli kuntarajojen.

Samaan aikaan kaupunkien keskeisillä alueilla oppilasmäärät kasvavat ja haaste on tilojen riittävyydessä – niin myös Kuopiossa. Erityisesti kaupunkimme eteläisen alueen koulut ovat jo täyttyneet ja täydennysrakentamisen myötä myös muilla keskikaupungin alueilla näkymät ovat lapsimäärän suhteen myönteiset ja edellyttävät palveluverkoston ja tilojen jatkuvaa tarkastelua. Kun kaupunkikuva muuttuu, myös kaupungin koulukartta muuttuu.

Myös oppimisympäristöllä on väliä. Olemme päässeet kehittämään oppimisympäristöjä kokonaiskonseptilla, jossa oppimisen innovaatiot yhdistyvät monitoimijuuteen ja eri palveluihin, toteutuneina jo Jynkkä ja Karttula, tulevina Hiltulanlahti ja läntinen maaseutualue. Myös Melalahden ja Riistaveden alueet ratkaisut ovat etenemässä ja Kuopionlahden rannassa häämöttää jo Lumitin kajastus. Nämä kaikki ovat alueensa ja sen lähiympäristön palvelukeskuksia ja tarjoavat kaikenikäisille, erityisesti lapsille ja nuorille, terveitä ja turvallisia ympäristöjä oppimiselle, harrastamiselle ja elämiselle.

Oppia voi monella tavalla. Keskustelun keskiöön nousi syksyllä peikkona erityisesti ilmiöpohjaisen oppimisen, oppijoiden itseohjautuvuuden ja digitalisaation vaikutus oppimistuloksiin. Vastuullinen opetus ottaa huomioon oppijoiden ikäkauden ja edellytykset niin, että se tukee lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä. Se ei jätä lasta yksin eikä aseta ylimitoitettuja vaateita koulusta suoriutumiselle enempää lapselle kuin vanhemmallekaan. Mutta se haastaa, herättää uteliaisuutta ja ohjaa sopivasti. Harva menetelmä on äärimmilleen vietynä hyvä.

Koulun työtä tehdään tässä hetkessä, mutta katse on tulevaisuudessa. Koulu kulkee ajassa, ennakoi tulevaisuuden tarpeet ja tekee kasvatus- ja opetustyötä tulevaisuustietoisesti ja kasvuun ja oppimiseen innostaen. Innostuksen siivet syntyvät aidoista kohtaamisista koulussa.

Leena Auvinen
opetusjohtaja